Tänään opettelimme huispaamaan . Lentelimme Tylypahkassa Harryn perässä aivan hullun lailla. Täytyy myöntää, että mamoilijat ylittivät tänään itsensä ja yrittivät siirtyä huimapäihin. Menestys ei tosin ollut hyvä. Katselimme pojan kanssa ensin huimapäiden Jurassicparkin vesivuoristoradan, josta he tulivat aivan märkinä pois. Aika hurja loppulasku suoraan alas oli tarjolla. Poika rohkaistui ja päätti kokeilla tädin kanssa (ei puhettakaan, että äiti olisi yrittänyt!). Olimme tytön kanssa heitä vastassa ja tapasimme lakanaakin valkoisemman pojan, jolla hampaat kalisivat - eikä suinkaan kylmästä vaan säikähdyksestä! Laskusta otettu kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Sattui vielä niin, että he istuivat vaunun eturivillä hmmm... hyvin kookkaan miehen vieressä, jolloin pojan kohdalla turvapuomi oli aikalailla löysällä ja olo tuntui kuulema siltä, kuin olisi roikkunut vaunusta. Ilmeisen pelottavan löysällä. Kotimatkalla taksissa naureskelimme, että olisiko pitänyt kysyä ystävällisesti, että voisimmeko vaihtaa paikka, koska meillä istuu lihava setä vieressä, niin turvapuomi ei kiristy tarpeeksi? Vai miten asian olisi kauniisti ilmaissut?

Kalina jatkui aika pitkään. Melkein koko sen noin 90 minuuttia, minkä jonotimme Tylypahkaan. Äitiä jo hirvitti, että näinköhän poika suoriutuu huispauksesta. Kovasti poika linnaan halusi, mutta matkan varrella olevat varoituskyltit antoivat ymmärtää, että tiedossa olisi aika hurjaa kieputusta korkealla! Ei nimittäin sekään ollut mikään helppo rasti. Välillä lensimme mahallaan, seuraavaksi selällään, kohta taas vaihtui suunta ja vauhti oli hirmuinen. Aikamoista kieputusta. Loistavat efektit! Oikeasti tuntui kuin lentäisimme Harryn perässä linnojen ovista, metsässä, lohikäärmeen luona jne. Loistavasti tehty! Linna oli kaiken kaikkiaan hieno paikka. Huispausta edelsi kierros linnan sisällä, jossa kaikki oli kuten kirjoissa. Aivan mieletön paikka - Harrypotterland!

Olimme tänään siis Universal Studioiden Island of Adventurella. Niin erilainen kuin eilinen Disneyn Magic Kingdom. Taisimme kaikki olla sitä mieltä, että Universal Studios peittosi Disneyn kuusi nolla. Itse asiassa Harry Potterin maassa vietimme suurimman osan siellä oloajasta. Söimmekin Kolmen luudan majatalossa. Huimapäät ajelivat taas kaikenlaisilla kieputtamilla, mutta me mamoilijat päätimme Tylypahkan keikan jälkeen jättää huimapäät huimailemaan ja siirtyä miedompiin laitteisiin, koska nippanappa äitikin selvisi Tylypahkan voimatta pahoin. Mutta suolaista oli saatava saman tien olon korjaamiseksi!

Täti innostui sen verran kovaa, että ajeli yksi joissakin pääalaspäin kieputtamissa, minne tyttö ei halunnut (tai sitten äiti ei päästänyt). Monissa kierroksissa tehosteet olivat aivan omaa luokkaansa. Vettä, tulta ja ilmaa käytettiin aivan uusin tavoin - Disney oli ehkä näissä jutuissa ajallisesti jonkin verran jäljempänä.

Jos Disneyn Magic Kingdom oli kuin suoraan satukirjasta, Universal Studion Island of Adventurella oli olo kuin pilvien päällä leijailisi - niin epätodellinen. Tarjontaa oli ehkä vähemmän, jos laitteita ajattelee. Ei paraateja ja värikkäitä show’ta. Sen sijaan katseltavaa ja tekemistä enemmän.

Näin viimeinen kokonainen Florida - ja Amerikka - päivä tällä erää vierähti.  Huomenna vietämme lähes iltaan asti tässä hotellin läheisyydessä - uiden ja rentoutuen. Katsotaan nyt tuleeko tarve käydä heittämässä viimeinen shoppailukierros vai ei? Myöhään illalla starttaamme lennon kohti Frankfurtia, jossa meidän pitäisi olla sunnuntaina ennen puolta päivää. Sieltä täti Helsinkiin ja me muut Helsingin kautta Kuopioon myöhään illalla.